tiistai 19. toukokuuta 2009

Poseeraava linkitetty hopeasormus

Hei vaan! Viikonloppu meni ihanasti mökillä lepäillessä. Jotain sentään vähän näpersin: viimeistelin tämän tuplatelaketjukorun, jonka aloitin viime viikon hopeakorukurssilla. Korussa on kolmen eri kokoisia toisiinsa linkitettyjä 1 mm:n hopealangasta tehtyjä renkuloita. Ketju oli aika työlästä tehdä, joten ajattelin aloittaa pienestä: siitä tuli aika näyttävä sormus. Tässä muutama kuva sormuksesta ja samalla ihania kevätfiiliksiä metsän siimeksessä :).



perjantai 15. toukokuuta 2009

Rinta-/kaulakoru hopealevystä


Tässä pari hopeakurssilla tekemääni korua, joita voi pitää joko rintakoruina tai nauhassa. Juotan vielä korujen taakse pari lenkkiä, jotta ne voi pujottaa joko hakaneulaan tai ripustaa ketjuun. nämä oli todella helppo tehdä oikeilla työkaluilla: ensin leikattiin hopealevystä pyörylä, se kuvioitiin itse kukkalangasta tehdyllä muotilla (minä tein neliapilan, joka menee myös perhosesta :) ja sen jälkeen hopealevylle annettiin kupera muoto siihen tarkoitetulla työkalulla. Yhteensä ehkä tunnin homma. Näitä ei vielä ole kiillotettu eli väri ja kiilto ei vielä ole niin kaunis kuin siitä tulee rummutuksen jälkeen. Rummutus myös tekee korusta kestävämmän.

Hopeakorukurssin antia: muinaiskääty ja taotusta hopealangasta tehty kaulakoru

Olin juuri parin päivän hopeankäsittelyn erikoiskurssilla ja täytyy sanoa, että oli kyllä antoisin kurssi ikinä! Opin tekemään hopealangasta renkaita, joista voi punoa vaikka minkälaisia käätyjä, juottamaan ja sulattamaan hopeaa. Lisäksi opin monia hopean muokkaustekniikoita: takomisen, muottiin puristamisen, muotilla leikkaamisen, kuvioimisen kukkalangalla sekä hopean kiillotustekniikoita. Aivan upea kurssi! Tässä pari valmista kaulaketjua. Ensimmäinen koskaan tekemäni muinaiskääty, jossa säästin vähän hopeaa punomalla takaosaan vain 1 x 2 rengasta (edessä tietysti 2 x 2).



Tämä toisen tuottaminen olikin sitten hieman ruumiillisempaa työtä. Ensin veivataan 2 mm:n hopea isolla kammella spiraaliksi, sahataan rinkuloiksi, rinkulat juotetaan yhteen ja hapotetaan, sitten ne muotoillaan ovaaleiksi ja ovaalit taotaan litteiksi vielä yksi kerrallaan erilaisilla vasaroilla. Sitten liitetään taotut osat toisiinsa 2 mm:n puolipyöreäksi valssatulla hopealangalla, joka muotoillaan ja sahataan oikean kokoiseksi. Lopuksi taoin vielä tapin tappilukkoon ja linkitin sen muutamalla hopearenkaalla korun toiseen päähän. Pariksi tunniksi rumpuun kiillottumaan ja voila: näyttävä kaulakoru on valmis. Meni muutama tunti... :)



Parin päivän kurssin jälkeen olinkin aika puhki ja uni maistui monen tunnin hopean sahaamisen ja muotoilun jälkeen. Aivan mahtava kurssi! Tahtoo lisää!! Ja tältä muuten näytti hopeamuotoilijan työpiste. Työtavat ja työtilat muistuttavat muutenkin huomattavasti enemmän autokorjaamoa kuin kultakauppaa... :)

Rannerenkaita kvartsista ja mustasta kivestä

Tein muutamia rannekorukokeiluja Ninnulta saamani ihanan kirjan innoittamana. Kumma kyllä, niistä tulee ensimmäisellä yrittämällä aina liian isoja tai pieniä. Tässä nyt muutama, joista ensimmäinen jopa oikean kokoinen ja tämän hetkinen suosikki :). Tästä ensimmäisestä meni läpinäkyvä vuorihopealukko rikki, kun jäi kiinni johonkin ja tippui maahan. Tästä viisastuneena nyt siis takaisin perinteisissä hopealukoissa.



Tässä vähän tummempi malli kristallilukolla. Tätä täytyy vähän isontaa.



Sitten viimeinen, jossa perinteisempi tappilukko. Kyllä nuo swarowskit vaan kummasti luovat eloa näihin koruihin, tähänkin taidan vaihtaa jotkut värikkäät biconet kvartsihelmien väliin.


Tämä taas on tehty minikangaspuilla siimaan. Lukko puuttuu vielä, pitäisi löytää hopeinen ainakin nelirivinen.

Korvikset lapis lazuli -kivisiruista



Jahah, hetki on mennyt kun on tullut blogia päiviteltyä. Mutta hommat ovat jatkuneet samaan malliin :). Kaikkea uutta ihanaa olen oppinut viimeisen parin päivän aikana, mutta siitä vähän enemmän myöhemmin. Tässä mentorilleni kiitokseksi tehdyt korvakorut. Materiaalina valmiit korvakorupohjat, metallilanka ja lapis lazuli -kivisirut. Nämä ovat kyllä niin painavat, etten tiedä pystyykö niitä pitämään :D.