Viime aikoina olen keskittynyt korujen korjaamiseen. Osa on hyvin helppo korjata, osan nykertämisessä menee reilusti aikaa. Varsinkin uudelleen pujotettavat helmi- ja luonnonmateriaalikorut ovat varsin kinkkisiä, materiaalit kun haurastuvat käytössä ja niihin on alunperin saatettu käyttää varsin epäilyttäviä nauhamateriaaleja, mm. siimaa, jota ei kyllä koruissa mielestäni pitäisi käyttää. Siima on vaikea solmittava ja käytössä haurastuva: varsinkin kivihelmet tekevät siihen loven hyvin nopeasti.
Suuria onnistumisen tunteita on tullut materiaalien kierrättämisestä alkuperäisestä varsin poikkeavaan tarkoitukseen: esimerkiksi parista korvakoruissa olleesta puolipallon muotoisesta meripihkapyörylästä voi askarrella näyttävän lukon pallokoristeen toiseen koruun.
Usein noissa vanhemmissa koruissa on myös käytetty liimaa, joka on sitten ajan kuluessa haurastunut. Entiset rippeet pois ja uutta liimaa tilalle, niin kivet taas pysyvät korvakorupohjissa. Tein myös rukoisnauhasta kauniin kaulakorun: käyttäjä tahtoi vain riipuksen ilman ristiä ja muita uskonnollisia symboleita, joten otin ne pois ja laitoin vielä riipukseksi saman sävyisen kiven. Rukousnauhan muoto on todella kaunis ja tuo riipuksen kiven upeasti esille.
torstai 25. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)